Mahtavan kylmää kyytiä – Purjalautailu kylmässä
Purjelautailu on melkein ympärivuotinen harrastus. Kun vesi on nestemäisessä olomuodossa voi purjelautailla. Keväällä polte vesille on talvitauon jälkeen kova ja syksyllä yleensä myrskyt alkavat pauhaamaan, joka painostaa jatkamaan harrastuskautta yhä pidemmälle syksyyn. Kauteen saa helpolla viikkoja jatkoa, kun hieman näkee vaivaa olosuhteiden seuraamiseen ja miettii omaa varustusta ja käyttäytymistä. Purjelautailu on fiilislaji ja kylmän vaikutusta omaan fiilikseen kannattaa tietoisesti tarkkailla.
Vesillä pärjää hienosti, kun tunnet omat rajasi taitojen, kylmänsiedon ja riskien suhteen. Kylmässä vedessä riskit kasvavat, joten tiedosta riskit ja varaudu niihin ennen kuin lähdet vesille.
Tuntuu kuin
Olosuhteilla on suuri merkitys siihen, kuinka kylmältä ilma tuntuu. Todellisuudessa pelkkä lämpötilaennuste ei kerro rannalla odottavasta kylmyydestä. Pakkasasteilla viiman merkitys viilentämiseen on hurjan suuri. Lämpötilan ollessa plussalla, tuulen voimakkuus vaikuttaa edelleen lämpötilan tuntuun. Englanninkielinen termi "windchill" kuvaa tuulen voimakkuuden vaikutusta lämpötilan tuntoon. Mitä voimakkaampi tuuli, sitä enemmän tuuli viilentää pintaa (esim. puvun- tai ihon pintaa) ja tekee ilmasta kylmemmän tuntuisen kuin lämpömittari kertoo. Termi "windchill" kääntyy suoraan suomeksi "pakkasen purevuus", jonka takia netistä löytyvät taulukot lähes poikkeuksetta kuvaavat tuulen viilentävää vaikutusta ainoastaan pakkasasteilla. Pelkkä tuulen nopeuden tuijottaminen on kuitenkin suppea tarkastelutapa.
Ilmatieteenlaitos on ottanut termiin kuvaavamman termin "tuntuu kuin", joka kuvaa ilman viileyden tuntua yhdistelemällä useampia suureita kuin pelkästään tuulen nopeutta. "Tuntuu kuin" kuvaa tilannetta lämpöasteilla huomattavasti paremmin kuin pelkkä viiman viilentävä tarkastelu myös plusasteilla ja tilanteessa, joissa UV-säteilyn määrällä tai "helteen paahtavuudella" ei ole merkittävää vaikutusta lämpötilan tuntuun. Todelliseen kylmyyteen vaikuttaa ilman lämmön lisäksi tuulen nopeus, auringon paisteen määrä ja veden lämpötila. Näitä suureita "tuntuu kuin"-termi arvioi. Voimakkaampi tuuli saa ilman tuntumaan lämpötilaa viileämmältä. Auringon paiste taas lämmittää mustaa kumipukua. Vedenlämpö vaikuttaa jalkojen viileyteen ja vesilähtöjä tehdessä sormien, pään ja keskivartalon viileyteen.
Vaikka lämpötila olisi selkeästi plussan puolella, saattaa ilman lämpötila silti tuntua olevan pakkasen puolella vaikkei tuulta vielä olisi mahdottomasti. Tässä esimerkki ilmatieteenlaitoksen sääennusteesta, jossa ilmanlämmön lisäksi tuulen nopeus ja- suunta sekä "tuntuu kuin"-parametri sekä näiden ennusteet.
Kuva: Lainaus Ilmatieteenlaitoksen sivuilta
Ilmatieteenlaitoksen "tuntuu kuin" kaava:
Muutaman kylmän kokeilukerran jälkeen löydät oman
"kriittisen kylmyyspisteen" lämpötilan suhteen, jonka kylmemmässä et tunne
purjelautailua enää mielekkääksi. Tämä on täysin yksilökohtainen asia, johon
vaikuttaa moni asia. "Kriittinen piste" saattaa myös vaihdella esim. vuodenajan
suhteen. Alkukeväällä vedenlämpö on
tyypillisesti alhainen ja henkilökohtainen kylmänsieto talven jälkeen
parhaimmillaan. Syksyisin taas vedenlämpötila on monesti korkeampi kuin ilman
lämpötila ja henkilökohtainen kylmän sieto taas heikoimmillaan kesän lämmön
jälkeen. Lämmönsietoa voi harjoittaa tai voit varautua kylmään keliin varustein.
Rannalla on väliä
Jos tuuli ja lämpötilaennusteen pohjalta jo tiedät mille rannalle suuntaat niin hyvä. Kylmällä kannattaa välttää tuntemattomien rantojen opiskelua tai uusien rantojen kartoittamista. Nämä riskit kannattaa jättää kesän lämpimille päiville. Suuntaa tutulle rannalle, jossa kaverisikin ovat. Kun tunnet rannan ja rannan olosuhteet, sään nopea muuttuminen ei aiheuta sinussa paniikkia.
Harjoittele ja nauti purjelautailusta normaaliin tapaan. Ole kuitenkin tietoinen sijainnistasi rantaan, jotta esim. välinerikon sattuessa et joudu liian pitkälle uintireissulle. Ja jos kärsit välinerikosta, niin pidä aina kiinni laudastasi! Lautasi kelluttaa sinua kun taas rikisi taas lähtökohtaisesti vaikeuttaa uintiasi tai haluaa lähtökohtaisesti upottaa sinut. Lautasi, vaikka rikkinäinen, on turvasi. Välineitä saa uusia, elämiä ei. Hätätilanteessa hukkaa purjeesi ja pidä laudasta ja henkilökohtaisista varusteista huolta. Älä kuitenkaan panikoi, mikäli yllättävä tilanne tulee eteesi. Hengitä. Tiedät varmasti, miten selviydyt tilanteesta.
Ota varmuudeksi kaverit mukaan vesille, jotta turva on lähellä. Kelluntaliivi on hyvä pukea päälle nyt jos koskaan. Ilmoita läheisillesi tai rannalla olijoille, mille rannalle menet ja mikä on aikataulusi. Pidä ladattua matkapuhelinta mukanasi, jos mahdollista. Näin siksi, JOS välinerikko, loukkaantuminen tai sään muutos tekevät palaamisen lähtörantaan mahdottomaksi. "Ei vara purjelautaa kaada"-sanotaan :D
Vinkkejä välinevalintaan
Välineiden tulee olla ehjät, huolletut ja itsellesi tutut, jotta rutiinit käännöksissä tai vesilähdössä eivät vie turhaa aikaa. Vältä riskejä ja sen vanhan puomin kestävyyden testaaminen kannattaa jättää kesälle. Älä hae ongelmia vaan maksimoi mukavuus.
Valitse kelluttava lauta, mielellään ehkä kokoa suurempi kuin millä lähtisit tyypilliseen kesäiseen keliin. Valitse olosuhteisiin järkevä lauta, jolla pääset kevyesti rantaan, vaikka tuuli tyyntyisi tai tuulen suunta kääntyisi.
Purjeen on hyvä olla riittävän suuri ja ei kuitenkaan liian suuri. Jos olet kahden purjeenkoon välillä, niin valitse se suurempi. Kylmä vesi vie voimia ja tekee olon epämiellyttäväksi. Jos joudut odottelemaan puuskaa vedessä vesilähtöä tehdessäsi, olisi luultavasti mukavampaa plaanata hieman "tuhdilla" purjeella vaikka hetkellisesti "ylirikattuna".
Puomeista alumiinipuomi hohkaa kylmyyttä, kun hiilikuitupuomista on lämmön suhteen hieman lämpimämpi pitää kiinni.
Kumipuku, -tossut, -hanskat ja -huppu ovat tärkeimmät henkilökohtaiset varusteesi ja turvasi. Puvun tulee olla tiivis ja tarkoitettu kylmiin lämpötiloihin. Puvun tulee ehdottomasti olla sinulle sopiva, joten sovita puku ennen hankintaa. Kylmän kelin pukuja on paljon erilaisia. "Neopreeni" tai "tyypillisiä kumipukuja" myydään eri kuminimikkeillä ja näitä pukuja löytyy eri paksuuksilla ja myös kiinteällä hupulla. Kylmään veteen tarkoitetut puvut ovat tyypillisesti 5 tai 6 mm paksuja. Kylmille keleille löytyy myös "säkkipukuja" joiden yläosa tai koko puku on kuivapuku-tyyppinen ja puvun alle mahtuu vaikka villakerrasto. Myös neopreeni-pukujen alle löytyy aluskerrastoja, mm. hupullisia paitoja ja alushousuja.
Valitse pitkävartiset tossut, jotka ovat sopivat jalkaasi ja ovat tarpeeksi lämpimät.
Hanskat ovat hyvä lisä, joskin oikean hanskatyypin valinta voi vaatia useita kokeiluja. Hanskatyyppejä on muutamia erilaisia sormikkaista rukkasiin, suljetuista avokämmenisiin. Suljettujen hanskojen hyvänä ominaisuutena on, ettei uidessakaan hanskan sisään pääse kylmää vettä. Joillekin suljettua hanskaa miellyttävämpi otetuntuma puomista vaatii avokämmenellisen rukkasen. Hanska ei saa puristaa käsivarresta, jotta puristusvoima ja verenkierto sormissa säilyy.
Jos puvussasi ei ole huppua, niin huppuja löytyy myös erillisinä. Huppu on erittäin tärkeä, sillä kylmässä päästä haihtuu valtaosa koko vartalon lämmöstä.
Lisälämmönlähteitä ja lämpöä tuovia apuja löytyy usean tyyppisiä. Impact vest voi toimia ylävartaloa lämmittävänä elementtinä lisä kelluttavuuden lisäksi. Samaan tapaan toimii kelluntaliivi. Lämpöä tuovana lisävarusteena voi käyttää myös tuulen ja veden pitävää takkia, jolloin ylävartalosta saadaan eliminoitua pukuun kohdistuva tuulen kylmentävä vaikutus, kun takki toimii tuulentiiviinä elementtinä. Puvun alle, ylävartaloa lämmittämään voi myös virittää akkutoimisia lämpöelementtejä. Ja lämmintä hengitysilmaakin hyödyntävä järjestelmä markkinoilta löytyy. Keskustele kavereidesi kanssa, kuinka he torjuvat kylmää. Löydä sitten itsellesi parhaat tavat.
Muista kylmässä:
- Purjelautaile kavereiden kanssa
- Käytä tuttuja välineitä ja käy tutuilla rannoilla. Älä ota turhia riskejä.
- Pukeudu lämpimästi ja pidä hauskaa.
- Don't Panic! Muista hengittää.
Kirjoitti: Mikko Nurmi
Kuva: Maija Nurmi
Kiitos asiantuntija-avusta Hadassa Hovestadt!
Lähteet:
Tietopyyntö, Ilmatieteen laitoksen käyttämä tuntuu-kuin -kaava